Släkten SIÖMAN Suku

Alexader f. 8.9. 1781 å Siölax d. 1835
Alexander työskenteli ensin renkinä (Svenskby, Seuko) sitten sotilaana 1800-1810 asuen kasvavan perheensä kanssa sotilastorpassa Bromarvin Öbyssä. Osallistui Suomen sotaan 1808-1809, minkä jälkeen eli perheineen torpparina Snappertunassa Jumalvikissä. Alexander toimi ”som landbonde på Jumalvik”. Sitten: ”Ekenäs landsf. Arrendatör på Österby bostalle.”
Vaimonsa Lovisa Eriksdotter, s. 1772, k. 1848 kanssa Alexander sai kymmenen lasta, joista neljä kuoli varhain. Alexander itse menehtyi keuhkotautiin 1835 (lungsot), samaan tautiin kuin vanhempi veljensä 1828.

Tietoja Alexanterin lapsista:

• Johan s. 1800, k. 1884, torppari, Tenala, Seuko
  Alexanderin vanhimman pojan toimena oli gårddsfodge, Baggby, Pojo, Bjärna.
  Johan sai yhdeksän lasta:
  • Lovisa, s.1836, Johanin tytär, meni naimisiin Ruotsista muuttaneen ja Helsingissä toimivan räätälin Karl Gustav Pihlgrenin kanssa.
  • Maria s. 1842 avioitui seppä Anton Ferninadt Degertin kanssa i Tykö, Kirjakkala.
  • Edvard Alexander s. 1844 toimi seppänä konepajalla (i maskinfabriket). Isonsannanluodossa.
    Perheeseen siunaantui yhdeksän lasta.
    • Yksi pojista kuoli merimiehenä Port de Paixissa, Haitilla, kuumeeseen (taifonfeber).
    • Yksi tyttäristä muutti Kanadaan Halifaxiin Nova Scotialle matkaten Drottningholm-laivalla.
    • Bertha Wilhelmina s. 1879, Edvardin tytär oli naimisissa Frans Leander Elgin kanssa, maskinist, Åbo ja sai seitsemän lasta.
• Christina Örn, s. 1801, k. 1801
• Anders Johan, s. 1802, k. 1847. Arrendatör, lagman, nämdeman. Alexander-isän kuoltua 1835 ’Anders Johan blev arrendatör av Österbyboställe’ Vaimonsa Eva Maria Westerholmin kanssa Johan sai kuusi lasta, joista kolme kuoli pieninä. Myöhemmin Anders Johan ja Eva Maria, molemmat, kuolivat keuhkotautiin.
  Andersin eloon jääneet lapset:
  • Eva Lovisa s. 1837, Anders Johanin tytär, meni naimisiin poliisikonstaapeli Johan Gulinin kanssa ja he asuivat Helsingissä. Heillä oli yksi eloon jäänyt lapsi.
  • Edvard Alexander, s. 1839, k.1860, Anders Johanin poika, toimi kauppa-apulaisena Helsingissä hos Carl Ludvig Lindroos.
  • Erica Wilhelmina, s. 1842 apulaisena useissa eri talouksissa.
• Isaac, s.1804, k.1879, suoritti lukkarinkoulun Turussa. Ensimmäisen toimensa hän sai Uskalassa, Tykö kappeli, Bjärnå. Sitten hän työskenteli Oripäässä ja Eurassa kunnes hän vakinaisesti asettui Marttilaan 1841. Hänet tunnetiin voimakkaasta lauluäänestään. Pitäjän asukkaita hän avusti ruotsinkieliseísissä asiapapereissa.
  Avioitui Margareta Björklundin s. 1802, kanssa
  Anders ja Margareta saivat seitsemän lasta, joista kolme kuoli lapsina:
  • Alexander Alfred, s.1835, k.1872, käviturussa lancaster-koulun ja valmistui välskäriksi. Hän kuitenkin luopui ammatistaan ja kävi lukkarikoulun ja toimi lukkarina Loimaalla (Penar), sittemmin Paimiossa.
    • Hilda Margareta Alexanderin tytär Tytär, s. 1869 meni Marttilassa naimisiin kauppias Hildenin kanssa ja adoptoi kolme lasta. Alexanderin tyttärien perheiden mukana sukuun tuli uusia nimiä, esim: Pihlgren, Degert, Elg.
  • Karl August 1837, k. vaikeana katovuonna 1867. Karl August suoritti välskärin tutkinnon, mutta toimi sittemmin siltavoutina, sähköttäjänä ja vahtimestarina Piikkiössä.
  • Isak Edvard s. 1840, k. 1912. Isaacin aikuiseksi varttuneista pojista nuorin. Hän kävi isänsä tapaan Lancaster-koulun ja kimnaasin ja toimi ensin 1862-1867 nuorempana kanslistina lääninhallituksessa. Isac Edvard tuli tunnetuksi Marttilan, Kosken TL, Tarvasjoen ja Karinaisten nimismiehenä, joka loputtomalla tarmollaan vaikutti monilla eläman aloilla, myös politiikassa. Hän osallistui kaikkiin piirinsä toimintoihin maanviljelyksestä Marttilan Kaunelassa paikkaunnan torvisoittokunnan perustamisesta ja nuorisoseurasta meijerin ja säästöpankin perustamiseen.
    Hän on jäänyt sukuhistoriaan kiivaana, poikkeuksellisen monitoimisena ja kaikkiin asioihin puuttuvana miehenä, jonka muistavat muutkin kuin suku.
    Hänen erikoislaatuinen ja monipuolinen toimintansa vaatii erityisen kertomuksen, kun vaiheet vielä ovat tiedossa.
    Isak Edvardin ensimmäinen perhe, vaimo ja kaksi pientä lasta, kuolivat katovuoden ja sitä seuranneiden nälän ja levinneiden kulkutautien seurauksena 1868. Uuden perheen Isak Edvad perusti 1875 Anna Aurora Brovallin kanssa, s. 1860, k.1896. Avioliitossa syntyi 11 lasta, joista aikuisiksi varttui viisi.
    Seuraavasta avioliitossa Ida Lyydia Gustavssonin, s. 1873, k. 1922 kanssa varttui aikuisiksi toiset viisi lasta.
    Kaikki lsak Edvardin eloon jääneet lapset ikäjärjestyksessä:
    • Enne Väino Sjöman, s. 1877 oli ensimmäinen Isakin eloon jääneistä lapsista teki elämäntyönsä nimismiehenä Virroilla ja eli 90-vuotiaaksi.
    • Armo Edvard Sjöman s. 1881, k. 1949 oli ammatiltaan metsänhoitajana ja toimi metsähallituksen virkamiehenä Helsingissä. Vapaussodassa 1918 hän järjesti miehille matkoja valkoisen armeijan riveihin.
    • Uuno Iisakki Sjöman, s. 1881, k.1949 jatkoi Marttilassa isänsä toimia maanviljelijänä ja pankinjohtajana. Vuonna 1901 hän kutsuntoja vastustaneen isänsä toimesta joutui pakenemaan Venäjän armeijan kutsuntoja Tanskaan. Siellä hän kävi maatalouskoulun.
    • Helmi Siveä Sjöman, Lindström, Juvakoski s. 1885, k. 1968 meni naimisiin Juvan (Tarvasjö) kartanon omistajan Werner Zakeus Lindströmin kanssa. Helmi toimi emäntänä ja äitinä huolehtien perheestään ja myös nuoremmista sisaruksistaan.
    • Erkki Aleksanteri Sjöman s.1890, k.1972 metsänhoitaja. Toimi valtion sahalaitoksen johtajana Sukevalla ja myöhemmin Porin tulitikkutehtaan ja Savon vaneritehtaan palveluksessa. Vapaussodassa 1918 tykistön tähtääjänä, jatkosodan jälkeen maanjaon tarkastusoikeuden jäsen. Sukuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja sihteeri. Yhdistyksen toiminta sai alkunsa Erkki Sjömanin aktiivisuudesta.
    • Toini Kyllikki Sjöman Merenmies s. 1899, (k ?) toimi Raumalla lastentarhan opettajana ja johtajatterena.
    • Olli Sjöman Merenmies s. 1901, k. 1973 opiskeli lakia ja toimi asianhoitajana pääasiassa Helsingissä. Osallistui Aunuksen retkeen 1919.
    • Vilho Eino Sjöman Merenmies, s. k. opiskeli kemiaa. Opiskeluaikaisen vakavan putoamisonnettomuuden jälkeen jälkeen hän kuntoutui ja kouluttautui kansakoulunopettajaksi ja vaikutti pitkään Sonkajärvellä.
    • Kaapo Antero Sjöman s. 1905, k. 1934 Paimion parantolassa. lakitieteen ylioppilas.
    • Mauno Veikko Sjöman Merenmies s. 1907, k. 1942, Ekonomi, työskenteli konttoripäällikkönä Valkeakoskella. Sotilasarvoltaan luutnantti, toimi pataljoonan huoltoupseerina. Mauno Veikko oli aktiivinen urheilija, Suomen parhaimmistoa pituushypyssä ja kolmiloikassa. Tuli valituksi olympiajoukkueeseen 1928, mutta polvivamma esti kisamatkan. Kaatui Syvärillä.