Tervetuloa omille juurillesi! Näiden sivujen tarkoitus on antaa sinulle tietoja suvustasi ja samalla mahdollisuus uusien sukulaisyhteyksien luomiseen. Tieto juurista on meille itse kullekin tärkeää. Oma panoksesi tietojen kokoamisessa ja tämän sivustonkin kehittämisessä koituu kaikkien iloksi.

Prologi

Sukua alkaa löytyä

Vuonna 1841 Marttilan seurakunnan kanttoriksi tuli Isaac Sjöman. Hänet tunnettiin erityisen voimakkaasta lauluäänestä. Toimensa ohessa hän auttoi pitäjän asukkaita ruotsinkielisten asiapapereiden laadinnassa. Samana vuonna perheeseen syntyi poika Isak Edvard s. 1840 k.1912, josta tuli v. 1867 Marttilan piirin nimismies. Monien merkittävien ansioidensa lisäksi Isak Edvard sai elämänsä aikana yhteensä 19 lasta. Heistä aikuisikään ja työelämään selvisi lopulta kymmenen.

Kanttori Isaac Sjöman s. 1804, oli syntynyt vuonna 1804 Bromarvin Öbyssä, Riihilahden kartanon omistamassa sotilastorpassa. Hänen isänsä Alexander Siöman, s. 1781, kuului Ruotsin armeijaan ja oli mukana Suomen Sodassa 1808. Sotilasnimeltään hän oli Alexander Örn. Vapauduttuaan sotilaspalveluksesta hän otti takasin oman isänsä nimen Siöman.

Nimismies Isak Edvard Sjömanin, s.1840, perheessä syntyi ajatus selvittää suvun jäsenten vaiheita esivanhempien ja heidän muiden jälkeläistensä kautta sekä saada laajempi yhteys kaukanakin asuviin sukulaisiin. Sydämenasiakseen tämän perheessä virinneen toivomuksen otti aikuiseksi varttuneista lapsista kymmenes, Erik Aleksander Sjöman, s. 1890. Hänet tunnettiin sittemmin paremmin nimellä Erkki Sjöman.

Erkki Sjöman kertoo omista sukututkimuksistaan sukulaisille kiertokirjeessään 24.8. 1964. Otteita kirjeestä:

“Kun nyt kirjoitan näitä sukututkimuksia, muistuu mieleeni ensimmäinen tapaaminen Rafael Sjömanin kanssa. Tämä tapahtui huoneessani hotelli Carltonissa, Helsingissä, metsäpäivillä noin vuonna 1926. Huoneessani olivat veljeni Armo (metsänhoitaja metsähallituksessa) ja Antero ( lakitieteen ylioppilas). Olin soittanut sitä ennen osastopäällikkö Rafael Sjömanille, että hän tulisi käymään Carltonissa huoneessani. Armon mielestä ei ollut korrektia soittaa ventovieraalle.
(Rafael Sjöman (linkki Rafael Sjömanin tietoihin / Kuka kukin oli)

Rafael tuli ja otimme esille kirkkoherranvirastoista saamani sukuselvitykset. “Tuossa on minun isäni!” Raffu sanoi äkkiä ja osoitti kohtaa Frans Fredrik Sjöman, rosteriförman, s. 1868. Se oli selvä merkki – olimme sukulaisia. Tilasin Visky-grogit ja joimme sinun maljat. (Kieltolaki oli voimassa.)

Tästä kohtauksesta Raffu sitten innostui ja otti sukutukimuksen elämäntyökseen. Usein Raffu soitti minulle Jyväskylään, jossa asuin vv. 1922 – 1937. Hän ei saanut selville, missä Erik Ersson Siöman, (suvun kantaisä) oli syntynyt.

V. 1925 tuli asetus sukututkimuksesta, että kirkkoherranvirastojen on annettava sukuselvityksiä ja suoritusmaksu on 25 mk sukupolvelta. Vastausaika yksi vuosi ja vuorokausi. Sen jälkeen kirjoitin kirjejäljennöksen säännöllisesti ja lähetin
13 kuukauden perästä uuden, t.s. tämän jäljennöksen huomautuksella, että en ole saanut vielä vastausta k.o. kirjeeseeni. – - – Snappertuna ei vastannut sittenkään. (Erik Siöman oli syntynyt Snappertunassa.) Muut Tammisaaren ympäristöpitäjät lopulta vastasivat, m.m. Tenalan kirkkoherra Bertel Glade mielelläänkin.

Erikin sukuhaaran lisäksi Raffu selvitti, että Magnuksen (rakuuna, kaatui sodassa 1808) pojan, Andersin jälkeläiset ovat nyt Ruotsissa Nyblomeja. Andersin kerrotaan valinneen nimen Nyblom, koska se muistutti häntä lapsuuden kotiseuduista (Nyland). Anders oli Suomessa oppinut räätälin ammatin ja vuonna 1824 muuttanut Ruotsiin. Siellä hän toimi Uppsalassa räätälimestarina ja valittiin ammattikunnan oltermanniksi.

Samalla löytyi toinenkin sukuyhteys Ruotsiin. Yksi Erik Siömanin pojista, Johannes s. 1774, otti sukunimekseen Sjöblom. Hän saapui Tukholmaan v. 1800 ja pääsi karduanin valmistajan (karduanmakare) oppilaaksi, sai siitä ammatin ja toimi mestarina Nyköpingissä.”

“Taidamme olla sukulaisia”

1920-luvulla Erkki Sjöman säilytti sukutietoja kotonaan Jyväskylässä. Siellä oli myös Erkin veli Eino toipumassa vakavan onnettomuuden aiheuttamasta vaikeasta vammasta veljensä perheen luona. Eino osallistui sukukartan laatimiseen. Rafael Sjöman (Raffu) tuli käymään Jyväskylässä ja esittäytyi Einolle sanomalla: ”Taidamme olla sukulaisia.” ”Katsotaan”, vastasi Eino ja alkoi tutkia sukuselvityksiä, mihin kuluikin melkoinen tovi. Lopulta yhteys löytyi: esivanhemmat Eric ja Alexander Siöman olivat veljeksiä. – Vasta sitten tervehdittiin.

1930-luvulla Erkki ja Hanna Sjöman sekä Raffu ja vaimonsa Ingeborg Sjöman tapasivat toisiaan sukuasioissa ja muutenkin viihtyivät hyvin yhdessä. Sota koitui Raffun kohtaloksi v. 1944. Ingeborg piti yhteyttä Hannaan ja Erkkiin vielä vuosia sodan jälkeen.

Erkki Sjömanin sukuluettelo 1950
Sodan jälkeen Erkki Sjöman jatkoi Erik Ersson Siömanin s. 1745 jälkeläisten vaiheiden tutkimusta. Hän lalkoilaatia sukuluettoa ja puuhata sukuyhdistystä. Hän sai paljon apua Armas Gustafssonilta, Rafael Sjömanin serkulta, joka kuului Ida Viktorina Gustafssonin, s.Sjömanin, suurperheeseen.
Erkki Sjöman sisällytty 1950 valmistuneeseen sukuluetteloonsa suvun jäsenten elinaikojen ja kotipaikkojen lisäksi paljon tietoja jäsenten työstä ja muista toimista.

Tempora mutantur – suku nykyajassa

Suvun tutkimus pysähtyi Erkki Sjömanin mukana 40 vuodeksi, kunnes Pertti Piirinen ja vaimonsa Sirkka-Liisa Piirisen alkoivat laatia kattavaa sukutaulua. Pitkän toimittajauransa ansiosta Pertti Piirinen hallitsee sähköiset tiedon kkokoamisen ja käsittelyn menetelmät.
Pertti Piirinen toteutti koko suvun käsittävät sukutaulun ja -luettelon. Sukutaulu oli nähtävillä Matrtilan sukukokouksessa kesällä 2002. Sitä seurasi sukuluettelo niteenä, jossa ovat kaikki jälkeläiset vuoteen 2005 saakka.
Tietojen keräämisessä Gunnel Johansson ja Kimmo Parkki ovat olleet aktiivisesti mukana. He polveutuvat Eric Ersson Siömanin Erik-pojan sukuhaarasta ja ovat Ida Viktorina Gustafssonin, o.s. Sjöman, jälkeläisiä.