Släkten SIÖMAN Suku

Eric Ersson Siöman s. 10.3. 1776 Tenala Olsböle, k. 17. 10. 1831 Tenala Bonäs
Drangfogde på Sällvik, landbonde, Bonäs, Östergård, Tenala. 5 barn. Eric Ersson Siöman aloitti työnsä renkinä, sitten renkivoutina (Pojo, Sällvik) myöhemmin vuokraviljelijänä, lampuotina (landbonde på Bonäs Östergård).
Ericin lukuisista jälkeläisistä suurin osa pysyi kotiseudulla Teholassa alkuperäisellä Sjöman-nimellä ja tyttäret puolisoidensa nimillä Gottberg, Sveholm, Lind, Randström. Myöhempien sukupolvien mukana sukuun liittyi uusia nimiä: Lindholm, Gustatafsson, Kämpe, Parkki, Puisto, Törnroos, Johansson, Lundsten.
Ericin jälkeläisistä on koottu runsaasti tietoa ehkä siksi, että heistä monet ovat pysyneet kotiseuduillaan tai lähipitäjissä koko elämänsä ajan, mikä helpotti tietojen saamista. Erikin jälkeläisissä heräsi sukuharrastusta. Uutterana sukututkijana mainittu Nils Rafael Sjöman kuuluu niihin innostuneisiin, joiden ansiosta sukuyhdistys lopulta sai alkunsa.

Lapset:

• Eva s. 1800 Eva oli naimisissa Fredrik Carlsson Gottbergin kanssa.
  Eva sai neljä lasta:
  • Eva Sveholm, Evan tytär, naimisisa Johan Sveholmin kanssa.
    Suvun jäsenten elämästä on jäänyt vähän kirjallista tietoa. Poikkeuksena merkinnät saaduista rangaistuksista. Tällainen tieto löytyy Johan Sveholmista, jolle langetettiin sakkoja tappelusta.
    Eva sai kymmenen lasta joiden sukunimi oli Sveholm.
    Eva Sveholmin toisen tyttären perhe tunnettiin nimellä Lind.
  • Johan Ersson Siöman, s. 1803, Pojo Sällvik, k. 1857, Tenala.
    Johan Ersson Siöman on suvulle merkityksinen, sillä hänellä on runsaasti jälkeläisiä. Hänen työnsä, samoin kuin useimpien muiden sukulaisten, liittyi maanviljelykseen: bonde på Grind, myöhemmin: arrendatör av Siggby boställe.
    • Fredrik Johan Sjöman, Johanin poika, s. 1825, Tenala Grid, Tenala, bonde och backstuguman, oli puolestaan kahdekasan lapsen isä. Hänestä löytyy vuodelta 1863 merkintä 100 mk:n sakosta, joka on langetettu viinanpoltosta: “Domen gällde även husfrun”. Viinanpoltto oli kiellettyä vuodesta 1860 lähtien, mutta jatkui yleisenä tapana.
      Fredrikin lapset:
      • Josefina, Fredrick Johanin tytär, s. 1860, k. 1940
        jatkoi sukua Randström-nimisenä. Randströmit jatkoivat elämää Tenholassa useassa sukupolvessa.
      • Frans Fredrik Sjöman, Fredrik Johanin poika, s.1868, Tenala, k.1927 Helsinki
        • Nils Rafael Sjöman, Frans Fredrikin poika, s. 1900, toimi Helsingissä konttoripäällikkönä. Kuoli Helsingin pommituksessa vuonna 1944. ”Raffun” työstä sukutukimukssa on mainittu useasti.
      • Ida Viktorina Sjöman, Fredrik Johan Sjömanin tytär, s. 1874, Tenala, k.1956, Tenala oli avioliitossa Johan Albert Gustafssonin, s. 1863, k.1926, Tenala, ” Torpare och hemmansägare”. Ida Viktorina sai yhteensä 14 lasta, joista vain yksi kuoli varhain. Lapset hakeutuivat eri ammatteihin, useat myös maanviljelykseen kotiseudulleen.
        Ida Viktorina kutsuttiin sukuyhdistyksen kunniajäseneksi sukukokouksessa 1952.
        Tietoja Ida Viktorinan lapsista:
        • Bruno, Yksi Ida Viktorinan pojista, s. 1912, kaatui talvisodassa 1939.
          Ida Viktorinan Lasten avioliittojen kautta sukuun tuli uusia nimiä: Parkki, Vikström, Puisto, Lindholm, Kämpe, Törnroos, Johansson, Sjöholm, Söderberg, Vilen, Lösönen. Sisarukset ovat olleet mukana sukuyhdistyksen toiminnassa.
    • Oskar Vilhelm, Johanin poika, s. 1878, Tenala,
      toimi puhelinasentajana Vantaalla.
      Oskar Vilhelmin lapset:
      • Runar, Oskar Vilhelmin poika, s. 1908 muutti Kanadaan vuonna 1925.
      • Brynhild Gerdrud Maria s. 1910, menetti miehensä majuri Lauri Kettusen s. 1905, itärintamalla 1941. Lauri Kettunen oli Suomen edustajana viisiottelussa Berliinin Olympialaisisa vuonna 1936. Brynhild solmi uuden avioliiton eversti Erik Birger Hellmanin s. 1899 kanssa ja oli myös mukana sukuyhdistyksen toiminnassa.
      • Bror Sjöman, Oskarin poika, toimi 1950-luvulla sukuyhdistyksen sihteerinä.