Historian merkkivuosia

1570-1595 Rappasota Sodasta on käytetty myös nimityksiä 25-vuotinen sota, Pitkä viha ja Pitkäviha. Täyssinän rauha 1595
1601 Suuri Olkivuosi 600 vuoteen Pohjois-Euroopan kylmin vuosi.
1614 Kaupunkien jako tapulikaupunkeihin ja maakaupunkeihin
1617 Stolbovan rauha Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni Ruotsi-Suomelle
1623 Turun hovioikeus perustettiin
1634 Läänijako Keskiaikaisten linnaläänien tilalle 5 maaherrojen johtamaa lääniä. Turun lääni, Uudenmaan ja Hämeen lääni, Pohjanmaan lääni, Karjalan lääni, Käkisalmen lääni.
1640 Turun Akatemia perustetiin
1642 Raamattu suomeksi kokonaan
1682 Reduktio Kaarle XI:n kaudella lahjoitus- ja läänitysmaiden palautus aatelilta kruunulle ilman korvauksia. Ruotujakolaitos perustetaan
1695-1697 Suuret kuolonvuodet Kylmä nälkävuosien jakso. n. 30 % suomen väestöstä menehtyi.
1700-1721 Suuri Pohjansota Venäjän miehitys Suomessa 1713 – 1721 sai myöhemmin nimen Isoviha.
1741-1743 Pikkuviha Hattujen sota, venäläismiehitys. Itäraja siirtyi Kymijokeen.
1757 Isojako Ruotsin säätyvaltiopäivillä hyväksyttiin isojako ainoaksi maanjakomenetelmäksi. Toteutus kesti Kainuussa jopa 1960 luvulle.
1808-1809 Suomen sota Ruotsin itäiset läänit, Suomi, osaksi Venäjän keisarikuntaa.
1809 Porvoon valtiopäivät Venäjän keisarin käskystä syntyi autonominen Suomen suuriruhtinaskunta.
1811 Vanha Suomi liitettiin osaksi Suomen suurruhtinaskuntaa
1812 Helsinki Suomen pääkaupungiksi
1826 Ns. Musta manifesti Vanhan Suomen lahjoitusmaatalonpojista vuokramiehiä.
1827 Turun palo Pohjoimaiden historian suurin kaupunkipalo. 11 000 kodittomiksi. Jälleenrakennus Engelin ruutukaavaan. Yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin.
1835 Kalevala Ensinmmäinen laitos ilmestyy.
1854-1855 Oolannin sota Krimin sotaan liittyen Britannian ja Ranskan tarkoituksena oli eristää Venäjän huoltoreitit ja ulkomaankauppa sekä pakottaa Venäjä rauhaan ja taivutella Ruotsi mukaan Venäjän vastaiseen sotaan.
1856 Suomen kieli mahdolliseksi opetuskieleksi kouluissa
1859 Kaupakäynti maaseudulla sallittiin
1860 Suomelle oma raha
1862 Suomen rautatieliikenne alkaa välillä Helsinki – Hämmeenlinna
1864 Naiset täysvaltaisiksi
1865 Viinan kotipolton kielto
1866 Kansakouluasetus
1866-1868 Suuret nälkävuodet 8 % väestöstä menehtyi. Katovuosia Pohjois-Suomessa oli jo vuodesta 1857 lähtien.
1879 Elinkeinovapaus
1899-1905 Ensimäinen sortokausi Venäläistämistoimet herättävät laajaa vastustusta. Eugen Schauman ampuu Bobrikovin ja itsensä 1904.
1902 Kutsunnat Venäjän armeijaan heti Suomen armeijan lakkauttamisen jälkeen.
1906 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
1908-1917 Toinen sortokausi Suuri venäläistämisohjelma. Lainsäädäntövalta Venäjän keisarille ja Venäjän ministerineivostolle. Yhdenvertaisuuslaki 1912 mahdollisti venäläisten korkeat virkanimitykset Suomessa. Passiivinen ja aktiivinen vastarinta voimistuivat. Jääkäriliike syntyi. Sortokausi päättyi helmikuun vallankumoukseen 1917.
1914-1918 Ensimäinen maailmansota Sotilaat ja siviilit yhteensä n. 16 milj. Kuollutta, n. 9,7 milj. sotilasta ja 6,8 milj.siviiliä. Haavoittuneita 21 milj. Versailles’n rauha
1917 Suomen itsenäisyysjulistus 6. 12. Venäjän keisarikunta kaatuu. Helmikuun ja lokakuun vallankumoukset, bolseviikit valtaan, Neuvostoliitto syntyy.
1918 Suomen sisällissota vaati noin 38 000 uhria sotilaat ja siviilit yhteenlaskettuina.
1918 Torpparilaki Torppareille ja mäkitupalaisille oikeus lunastaa vuokramaansa. Oikeus laajeni seuraavina vuosina lampuodeille sekä pappiloiden ja kruununtilojen torppareille.
1920 Tarton rauhansopimus Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomen rajat määriteltiin.
1939-1945 Toinen maailmansota Hitler liitti naapurimaita Saksaan ja toinen sota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan. Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. Saksa antautui lopullisesti 8. toukokuuta 1945. Suomen osalta toinen maailmansota loppui Moskovan erillisrauhaan1944.
1939-1940 Talvisota 13.11.-39 – 13.3.1940, 105 päivää. Talvi oli vuosisadan kylmimpiä. Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta. Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti n. 11% maa-alastaan ja Viipurin.
1941-1944 Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941- 19.9.1944. liittyi saksan operaatio Barbarossaan. Talvisodassa menetetyt alueet vallattiin takasin. Eteneminen pysäytettiin Leningradin puolustuslinjoille 1941. Alkoi 3-vuotinen asemasotavaihe. Nevostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen keväällä 1944 alkoivat rankat torjuntataistelut, aseet laskettiin 4.- 5.9. Moskovan välirauha / erillisrauha allekirjoitettiin 19.9.1944 ja vahvistetiin Pariisin rauhassa 1947.
1952-2002 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustetaan, EU alkaa muodostua.
1989-1991 Berliinin muuri murtuu Neuvostoliitto alkaa hajota ja lakkauteaan 1991.